Suomalaisen ruokajärjestelmän resilienssi, kriisit ja uusiutuminen

Resilientti ruokajärjestelmä kykenee turvaamaan jatkuvasti ravitsemuksen siitä riippuvaisille ihmisille. Tarkastelemme tutkimuksessamme Suomen ruokajärjestelmän kehitysdynamiikkaa resilienssin näkökulmasta aikavälillä 1334–2022. Tunnistimme analyysissä kuusi regiimiä: laajentumisregiimi, edistysregiimi, karjatalousregiimi, esimoderni regiimi, modernisaatioregiimi ja globalisaatioregiimi. Regiimit ovat olleet polkuriippuvaisia vaihtuneet vain kriisien myötä, mutta samalla kriisit johtaneet järjestelmän menetykseen eri mittakaavoissa. Kussakin regiimissä toistuneet uudelleenorganisoitumisen, kasvun, kangistumisen purkautumisen vaiheet. Kukin regiimi on vuorollaan ajautunut sisäisten kestävyysongelmien ajamana hauraaseen häiriöherkkään tilaan, jolloin ulkoiset tekijät regiimin luhistumiseen menetykseen, mahdollistaneet suuntautumisen kokonaan uudelle polulle. Suurimmissa murroksissa tämä suunta löytynyt edellisen kääntöpuolelta. Systeemisen muutoksen – kuten kestävyysmurroksen hallitseminen siten, että järjestelmä myös murrosvaiheessa täyttämään tehtävänsä, historian esimerkkien valossa haastava tehtävä.